maanantai 18. maaliskuuta 2013

perjantai 15. maaliskuuta 2013

Pyynikintori 5

Heinätori - upeeta!

Nimittäin olin siellä jokunen tovi sitten syömässä, isoäiten uurnanlaskun jälkeen. Ja wau. Voin sanoa, voisin oikeestaan huutaa koko maailmalle, että: KELIAAKIKOT MENKÄÄ SINNE SYÖMÄÄN!

Ruoka oli aivan huikeeta. Ja vaikka vaihtoehtoja listalla oli melko vähän, niin tarjoilija oli kyllä erittäin ystävällisesti apuna selvittämässä että mitä voi syödä ja mitä voidaan muutella niin että sitten voi syödä.

Alotetaan siis aivan huikeasta ruokalistasta:

































Tilauksia tehdessä mun eteeni tuotiin leipää. Eri leipä, voi ja suola kun kaikille muille. Tarjoilija meinaan oli sen verran viisas, että osas tuoda gluteenittoman leivän ihan ilman pyytämistä. Upeeta palvelua! Ja oli muuten sairaan hyvää leipää...
















Alkupalana söin metsäsienikeittoa. Asiaa tulee tarkastella siltä kantilta, että inhoan sieniä. Mutta se oli aivan upeeta. Se oli täydellistä, kermasta, pehmeetä, samettista...
Tarjoilia osas vielä lisäksi kertoo, että on viime kesän ensimmäisistä kanttarelleista tämä mun keittoni.


Pääruoaksi otin härkää. Kyllä, se on punaista lihaa. Mutta tosiaan en mistään "hei-en-tahdo-syödä-pikku-possu-parkoja" -syystä vältä punasta lihaa, vaan koska se yleensä aiheuttaa ruoansulatusongelmia. Joten välillä, kun jotain oikein mehukasta sattuu kohdalle, niin kyllä syön - ulkomailla myös jos ei muuta ole. Kuitenkin possunlihaa vältän aina niin pitkälle kun mahdollista, koska se on yksinkertasesti varsin pahaa.

Asiaan! Meinaan jälkiruokaan! Mmmmmhgrrh.... Mun herkkua, meinaan rakastan Créme brûléeta.
Ja tosiaan siinä päällä olevat, marinoidut marjat on lakkoja, namnam.


lauantai 2. maaliskuuta 2013

Ilkontie.

Jees. Olin tosiaan rippileirillä hiihtoloman. Oltiin Ilkon kurssikeskuksessa. Niin... Gluteeniton, laktoositon kasvisruokavalio on sujunu ongelmitta HaNuissa (Harjun Nuoret) ja Harjun seurakunnan leirikeskuksissa jo vuodesta 2009 kun sinne ekan kerran menin.

Mutta nyt, tällä leirillä, ne sössi. Pahinta siinä oli, ettei ne vieläkään myönnä sössineensä. Ei siinä mitään, en mä hae syyllistä. Olis vaan kiva saada kuulla sellanen pieni anteekspyyntö, kuitenkin kun koko keskiviikko-torstai-välisen yön oksensin mun huoneessa. Ja miksi? Koska "gluteeniton" kasvispizza.

seuraava ei sovi herkkänahkaisimmille

Tosiaan mun oireet ei oo mistään aivan helpoimmasta päästä. Siitä kun syön väärää, menee 2-3h (tällä kertaa tasan 2½h) siihen että alan oksentaa. Samalla nousee todella korkea kuume. Tällä kertaa onnistuin istuun viileen suihkun alla samalla kun oksensin vatsalaukun sisältöä kerta toisensa jälkeen, yhä uudestaan viereiseen pönttöön. Mutta ei siinä itku auta, vaikka se herkästi tuleekin.

 tästä voi taas herkkänahkaisimmatkin lukea

Meidän leirillä oli toinenkin keliakiapotilas. Se oli leirin pikkunen, sellanen Miika. Helmi tyyppi, ja ensimmäinen poika-keliaakikko jonka tapasin.
Se tuli moikkaan kun istuin siellä suihkun lattialla. Hessu ei päässy huoneen ovea pidemmälle, pelkäs että oksentaisin sen kuullen. Huikkas vaan että oonko hengissä. Olin kyllä. Mutta Miika ei tuntunu olevan moksiskaan, vaikka mä mahdoin olla karu näky. Ja säälittävä. Se kuitenkin ties mitä se on. Ei kukaan muu siellä tienny. Kovin lohdullista, näin jälkeenpäin ajatellen.

Ja niin, tuskin kukaan on jaksanu tätä lukea loppuun asti, mutta kuitenkin.
Kiitos Miika että kävit moikkaamassa.

Tässä vähän leiriltä. Lisää kuvia toisesta blogista.
















Oikein muigeaa keväänalkua kaikille vaihtoehtosille hoitopotilaille, erityisesti asiantuntijaryhmälleni!