perjantai 14. kesäkuuta 2013

Eerikinkatu.

Tänä aamuna alko ottaan päähän. Jostain syystä kaikki kieliakiaan liittyvä, gluteeniton, laktoositon, maidoton, soijaton, jauhoton, sokeriton ja munaton alko tursuaan korvista ulos.
Menihän siihen 18-vuotta.

Mulla siis diagnosoitiin keliakia vuonna -95, kun olin vuoden vanha. Helppo homma totutella kaikkiin gluteenittomaan, kantapään kautta tietysti. Ei siinä mitään jos oireet olis "mulla on maha vähän kipee ja pieru."

Mutta ei ole. Oireet mulla pienestäkin määrästä gluteenia (esim. yksi paahtoleipä) on todella korkea kuume, oksentelua kaikista rööreistä, ripuli ja usein vielä useamman päivän voimattomuus ja sairastelu. Ei ole leikin asia.

Puolen vuoden sisällä oon saanu oireita kolme kertaa, sitä edellisiin onkin pari kolme vuotta. Kuitenkin oireet on näitten kolmen kerran aikana muuttunu huomattavasti voimakkaammiks kun vuosia sitten. Nykyään ainoa ratkasu on istua kylmässä suihkussa ja toivoa että ehtii kontata vessanpytylle.
Aina ei ehdi.














Diagnoosin jälkeen on vaan yksi mahdollisuus ja kaksi tehtävää:
Mahdollisuus: Gluteeniton ruokavalio.
Tehtävät: 1) Hyväksy, 2) Selviä.

Näillä eteenpäin, kaikille asiantuntijoille hyvää kesää!

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Iso Roobertinkatu.

Seikkailin koko lauantain ihanien rakkaiden ihmisten lakkiaisisa.
Ensin ihan vitsillä ajattelin että kirjottaisin eri lakkiaisjuhlaruoista, mutta sitten sille tulikin tarvetta.

Nimittäin koulujenloppua/ylioppilaita en päässy juhlimaan illalla ollenkaan, kun rupesin oksentaan. Kyllä, keliakia teki mulle taas temput. Se on nyt kolmas kerta puoleen vuoteen, parin vuoden tauon jälkeen. Kyllä vituttaa, anteeksi kielenkäyttö... Yritän hankkiutua lääkäriin ja sieltä tutkimuksiin, että ne tarkastaisivat kaikki arvot. Nyt on joku pielessä.

Mutta kaikille ruokavammasille ja normaaleille ihmisille ihanaa ja ruokaisaa kesää!